17.3.2013

Kuumana

Olen aloittanut uuden harrastuksen, nimittäin Hot Joogan. On osoittautunut niin mun jutuksi, kunhan taso on sopiva, sillä muuten menee liian rankaksi. Lämpö auttaa venymään ja venymään, hiki valuu ja jälkeenpäin on ihanan lämmin ja energinen olo. Tykkään siis ja meinaan jatkaa pari kertaa viikossa. Toivon että auttaisi saamaan olkapään kuntoon, mikä on vihoitellut pari viikkoa. Minulla on todettu ahtaat olkanivelet jotka keräävät kalkkia, mikä jossain kohtaa hajoaa ja tekee tosi kipeän tulehduksen. Nyt ovat siis siinä vaiheessa että kalkkia on ilmeisesti kertynyt ja liikerata on kaventunut. Ei yhtään olisi aikaa eikä varaa sairastaa joten toivon että paranevat itsestään kunhan venyttelen. Viimeksi olkapäät vaivasivat n. 5-6 vuotta sitten ja sain ne fysioterapialla kuntoutettua. Tänä talvena olen liikkunut vähemmän ja sen huomaa heti. 

16.3.2013

Valmennuksessa

Olin tänään tällaisen tyypin valmennuksessa molempien heposten kanssa Askaisissa. Olin aika epätietoinen siitä pärjäänkö niiden kanssa mitenkään, kun molemmat pojat ovat olleet aika pöljiä viime päivinä / viikkoina. Luotin kuitenkin aiempaan kokemukseen ko. valmentajasta, että hän on niin rauhallinen ja ammattitaitoinen, että häneen jos keneen voin luottaa haastavassakin tilanteessa.

Kuljetus sujui muuten hyvin, paitsi että aamulla oli pieniä vaikeuksia saada A) auton vetokoukku kiinnitettyä -20C pakkasessa B)Taavi traikkuun. Jälkimmäinen kuitenkin oli paljon helpompi homma loppujen lopuksi vaikka minulla oli vain mieheni apuna lastaamisessa.

Maunon vuoro oli ensin. Selitin koko historian, sen että on ollut suuvamman takia huonossa kunnossa ja nyt kiukutellut sekä epävarman vuokraajan kanssa, että muutenkin ollut poikkeuksellisen uhmakas. Mauno oli hyvin pörheä koko ajan, oikein nauratti kun tunsin miten pönäkästi se askelsi ja venytti kaulaa kaarelle sellaisiin mittoihin, ettei ikinä. Kevättä siis :-). Valmentaja tykkäsi että sillä on hienot lavat ja muutenkin. Jostain syystä hän erityisesti pyysi kehumaan hevosta useammin. En pysty puhumaan kahta kieltä yhtä aikaa, ja siksi en jutellut hevoselle, kun olisi tuntunut hölmöltä kehua sitä englanniksi. Ensin teimme ympyrällä ja isonsimme ja pienensimme sitä (tämä oli minulle tuttua ja ymmärsin että sen tarkoitus on rauhoittaa hevosta). Sitten teimme kolmikaarista uraa ja voltteja siihen. Muuten hyvä mutta en ensin tajunnut mitä hän tarkoittaa "serpentiinillä". Sitten teimme väistöjä joiden tarkoitus oli saada lapoja edelleen irtonaisemmiksi. Koko ajan hän pyysi minua katsomaan ylös ja vapauttamaan jalkaa alas (feel the sponge...). Nämä ovat helmasyntejäni kaikilla kielillä. Sitten teimme kahdeksikkoa siten että asetus pysyy samana, eli toisessa päässä hevonen asetetaan ulos. Mauno selviytyi tästä hienosti vaikka melkein kuulin sen sanovan WTF ;-). Ja kaikki tämä siis käynnissä, missä Mauno liikkui kevyesti ja edelleen hyvin pörheänä. En halunnut pilata hommaa ravilla, koska tiesin sen johtavan kiihdytyskisoihin. So far so good.

Taavi oli yllättävän rauhallinen, mutta suunnitelmani mukaan halusin sille kaverin maneesiin mukaan. Maneesissa rauhallisuus jatkui mutta Taavi yllättävän itsepäisesti vastusti selkäännousua. Valmentaja jutteli miten hän on nuorempana ollut töissä Itävallassa, mistä Haflinger -rotu on kotoisin ja tavanneensa useita itsepäisiä rodun edustajia. Minusta Taavi ei ole erityisen itsepäinen, mutta vastusteleva ja tietyllä tapaa juoni kylläkin. Taavi oli selvästi rohkeampi kuin edellisellä kerralla ja koska hänkin oli edellisenä päivänä päässyt kiikuttamaan vuokraajaa, yritti nytkin lievästi poistua tilanteesta. Taavin kanssa teimme samoja juttuja ja lopuksi käynti - ravi -siirtymisiä. Hyvässä järjestyksessä, kunnes ulkoa kuului jotain ääniä, mitä itse en edes kuullut. Valmentaja nappasi ohjasta kiinni ja rodeo estyi ja kuihtui kokoon. Luulen että muuten olisimme singonneet jonnekin ulkoavaruuteen. Taavin kohdalla hän erityisesti painotti sen siedättämistä outoihin juttuihin ja hyvin selkeiden apujen käyttöä siten että istuisin suoremmassa. Jos olen liian etukenossa, hevonen ei saa takajalkojaan käyttöön ja tuntee olevansa yksin tilanteessa. Good point!

Tällainen oli siis klassisen kouluratsastuksen valmennus :-)

Olen kiitollinen että minulla on mies joka uskollisesti jaksaa kuljettaa minua ja pölhöjä ponejani, vaikka siinä menee koko päivä. Mahtava tuki kotijoukoista :-)!

edit. Tämä oli siis toinen kerta SJC:n valmennuksessa, edellinen oli marraskuussa ja silloin oli vain Taavi mukana.

13.3.2013

Kiitos itselleni ja muutamlle muullekin ;-)

Hevosharrastuksen myötä on muodostunut hyviä ihmissuhteita jotka parhaimmillaan tukevat omaa kasvua auttavat tulemaan todelliseksi itsekseen. Ystävät ovat niitä joiden kanssa on ikäänkuin lomalla ja sitten taas jaksaa olla välittämättä sellaisista kohtaamisista joissa ei tule ymmärretyksi. Viime vuosina olen saanut todella paljon vahvistusta hyvistä ihmissuhteista. Olen niin onnekas kun olen löytänyt harrastukseni ja elämäni tueksi kertakaikkisen mahtavia ihmisiä. Tavallisia, virheitä tekeviä, rikkinäisiä mutta silti niin tuntevia ja ajattelevia. Ei voi muuta kuin olla kiitollinen jokaisesta hetkestä.

Useimmilla ihmisillä on tarve tulla toisten yhteyteen, mutta toisilla ei vain ole taitoja vastavuoroisuuteen. Toisaalla ovat sitten ne jotka tekevät kaikkensa jotta eivät tulisi torjutuiksi. Taidan itse kuulua vahvasti jälkimmäiseen porukkaan. Olemalla kiva, kiltti ja joustava, antaa helposti sen kuvan että on käytettävissä kaikenlaisiin tarpeisiin. Myös huonon itsetunnon pönkittämiseen.

Yhdellä heppakurssilla kuulin totuuden. Että olen kuin uppotukki jonka päällä seistään jotta ei itse uppoaisi. Olen ikuisesti kiitollinen sille joka sen ääneen sanoi, vaikka tulin siitä vihaiseksi ja lamaantuneeksi. Uppotukki ei pysty hengittämään. Elvyttäminen ei veden alla auta, pitää päästä kiireesti  pinnalle. 

10.3.2013

Kevättä jne

Olen ollut Helsingissä hevosmessuilla. Sain kipinää kahden ohjan juoksutukseen ja valjakkovaljaiden hankintaan. Löysin halvalla alelaarista sopivat ratsastussaappaat, mikä oli varsin riemullista kun minun on lähestulkoon mahdotonta löytää sopivia saappaita. Etsin naruriimua, mitä ei siis löytynyt. Muuten messuilla oli aika tyhmää, siis ihan tavallista rojua, stressaantuneita eläimiä ja ei niin kovin laadukkaita esityksiä. Ei tarvitse ensi vuonna mennä. Viime kesän HETA Hevostaitomessut olivat paljon paremmat.

Olimme Miehen kanssa tänään hevostelemassa. Ratsastin hiukan Taavilla, todeten sen rauhalliseksi ja tyytyväiseksi. Mies kipusi selkään ja taluttelin hiukan. Sitten Mies hiukan juoksutti Taavia. Hänen oli tarkoitus juoksuttaa myös Maunoa, mutta se meni aivan ranttaliksi. Minultakin Mauno karkasi pukitellen ja pelästyttäen kentällä olleen ratsukon. Tehtyään pienen kunniakierroksen pihapiirissä karvat pöllyten, se oli sen verran rauhoittunut että saatoin juoksuttaa sen paremmassa järjestyksessä ja Mieskin pääsi narun päähän.

Tilasin Maunolle ne valjakkovaljaat. Se on nyt niin tekemistä vailla, ettei mitään rajaa. Tiistaina ehdin sen selkään ja lauantaina meillä on valmennureissu Askaisiin. Toivotaan että Maunon selkä kestää. Nyt kyllä tuntuu siltä että kyse on enemmän kevätauringosta kuin selkävaivasta. Mutta katsotaan...

Taavi sensijaan on ollut aivan mainion rauhallinen ja suorastaan hykerryttävällä tavalla ihmisläheinen. Siitä tulee niin kiva hevonen kun se saa rauhassa kehittyä.

Nyt sitten siivousta, kirjanpitoa jne...

3.3.2013

Kuulumisia

Voi että turhauttaa. Pari viikkoa sitten ajattelin että nyt päästään Maunon kanssa kunnolla ratsastelemaan kun sen hammaskalusto on kunnossa. Järkkäsin sille enempi liikuntaa, mut ilmeisesti liikaa tai vääränlaista kun keskiviikkona oli selvästi äkäinen ratsastaa. Perjantaina oli nakellut ratsastajan mäkeen kaksi kertaa, mikä ei ole sen tapaista ollenkaan. Luulen että selkä on kipeytynyt jostain. Ja parin viikon päästä olisi valmennusreissu Askaisiin. Voi höh. Mauno on pieni ja vahva hevonen mutta sen rakenne on sellainen että helposti selkä rasittuu. Satulanpaikka on olemattoman pieni ja on vaikea löytää satulaa joka olisi minulle ja Maunolle sopiva. Tämä nykyinen on juuri ja juuri. Maunolla on ollut vaihtuvia vuokraajia ja sekään ei ole hyvä kun jokainen tekee vähän erilailla. Sitten sillä oli se hammasongelma joka aiheutti laihtumisen ja lihasten katoamisen. Ei siis ihme jos tulee äkäiseksi ja kipeäksi. Oikeastaan sen kanssa pitäisi alkaa ajamaan, kun siihen se on rodullisesti tarkoitettukin. Pitää alkaa kyselemään sille ajokoulutusta, kun siiä on niin kauan aikaa kun sillä on viimeksi ajettu. Ja pitää hommata kärryt ja valjaat...