9.2.2014

Hyvällä ja pahalla

Olen käynyt loputtomasti keskusteluja samasta aiheesta, eli hevosen käytöshäiriöstä. Koko sana on typerä. Hevosen näkökulmasta ihmiset yrittävät keksiä keinoja saadakseen sen tekemään ikäviä asioita ja kun se on liian fiksu, niin siitä tehdään hirveä ongelma. Toisaalta olemme jalostaneet eläinlajeja joilla ei ole enää edellytyksiä elää luonnonvaraisina, ei vaikka kuinka kasvattaisivat mammutin karvan. Ja ne on jalostettu kantamaan ihmistä, vetämään kuormaa, käymään sotia ja viihdyttämään meitä. Ja sitten jos sattuu syntymään yksi tavallista fiksumpi ja määrätietoisempi yksilö, niin sen elämästä tehdään hankalampaa mitä se jaksaa stressaantumatta kestää. Ja aina keksitään uusia ja uusia keinoja kiertää ongelmia, suostutella ja huijata palkkioilla. Eli tällaisen tavallista fiksumman eläimen elämästä tulee vain hankalampaa tai jopa mahdotonta, ellei sitä jollain tavalla saada tyytyväisemmäksi osaansa.

Tässä ovat siis realiteetit. Ja eettiset kysymykset ovat moninaiset. Lähetys tältä erää päättyy...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti