15.1.2014

Mahdottomasta mahdollinen?

Joskus pitää vain katsoa totuutta silmiin ja tänään oli sellainen päivä. Joskus saatan olla hieman yltiöpositiivinen sen suhteen että asiat sujuvat tai ne laitetaan sujumaan. Minulla on joskus liian iso erilaisuuden sieto ja olen joskus ihan liian joustava. Sitten saatan yhtäkkiä huomata, että eihän tämä suju  ollenkaan niinkuin pitäisi.

Kyse ei ole mistään suurista ristiriidoista vaan yksinkertaisesti siitä että minä en voi hyvin jos koen että ei arvosteta vaikka itse yritän parhaani. Tai että sitä mitä teen ei yhtään ymmärretä tai edes haluta ymmärtää. Koko illan olen ollut hiljaa ja surullinen koska näen tämän niin että taas on jatkettava etsintää. Tätä minun suunnitelmaani mihin olen ihan tuhottomasti käyttänyt aikaa ja rahaa, ei saa uhata mikään.

Nyt olen taas sen tilanteen edessä että pitäisi etsiä sopivampaa toimintatilaa itselle ja hevosille. Tämähän on kolmas paikka missä yritän tätä hommaa viedä eteenpäin. Oikeastaan minulla on hyvin vähäiset toiveet: Rauhallinen paikka missä turvallisuustekijät on otettu riittävän hyvin huomioon. Siisteys ja kunnolliset tilat on tärkeitä, samoin rauhallinen tunnelma. Ja ystävällinen palveluhenkinen ilmapiiri, ei sellainen missä huudetaan tai käyttäydytään huonosti, tai ollaan muuten epäystävällisiä.

Kuulostaa niin tavalliselta ja yksinkertaiselta mutta ei todella ole sitä. Kysehän on arvoista ja siitä mitä kukin arvostaa.

Jos minä olen yrittäjänä tilanteessa jossa minun ostamani palvelu on huonolaatuista ja oman toimintani laatu kärsii, niin silloin minun vastuullani on hakea asiaan muutosta, eikä mukavuudenhalusta sulkea siltä silmiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti